Viime viikon perjantaina käytiin taas Sarin kanssa Oreniuksen opissa. Aamulla keli näytti aika pahalta ja mietittiin lähdetäänkö, mutta onneksi puolen päivän aikoihin lumipyry loppui ja päästiin matkaan. Oltiin varattu kaksi tuntia koulutusaikaa, joka on ainakin Teten kohdalla helppo kuluttaaKotiin perinteisesti Ikean kauttaHauska reissu jälleen

Meillä oli muistaakseni 30 esteen rata. Mielestäni helpompi rata kuin viimeksi, mutta saatiinhan me Teten kanssa melkein jokaisella esteellä virhe aikaan. Eikä montaa estettä päästy kerralla ilman virheitä. Jotenkin taas aika masentavaa, tai ehkä siihen alkaa jo tottumaan että mennään pentuagilityä tyyliin kolme estettä kerrallaan.

Heti aluksi meni ohjaus vaihtoon. Tete täytyi lähettää pujotteluun poikkarilla ja leijeröidä kepit että sen sai myöhemmin kääntymään. Ja saihan sen kääntymään oikealle hypylle, mutta ennen sitä oli mennyt valehtelematta noin kymmenen kertaa aina väärälle esteelle, renkaalle (jonka jälkeen vielä ekan kerran bonuksena aalle). Onhan se hauskaa kun heti alkuradasta on suuria vaikeuksia. Tete ei ollenkaan lähtenyt vetoon mukaan. Seuraavilla esteillä täytyi valssata, enkä päässyt millään koiran edestä pois. Taidettiin joten kuten selvitä puomille, jonka alla oli u-putki. Tete otti hyvin joka kerta puomin ja Teten puomi oli Juhankin mielestä tosi hyvä. Jälkeenpäin puhuttiin että kontakteilta lähdön kanssa täytyy olla tarkempi, ilman lupaa lähtemistä ei saisi tapahtua. Jos vähänkin antaa koiran lähteä itsekseen, se lähtee seuraavilla kerroilla aina helpommin.

Puomin jälkeen takaakierto-hyppy, jonka senkin onnistuin ohjaamaan ensin väärin. Seuraavaksi tuli ongelmia kun Tete ei lähtenytkään hyppämään "tyhjään", sinne sitten taas lelu esteen taakse että hyppäsi vaikka itse lähdin jo juoksemaan toiseen suuntaan. A:n jälkeen oli rengas ja hyppy suoraan, Tete ei millään nyt irronnut hypylle. Lelulla pieni irtaantumistreeni. Seuraavat neljä estettä taidettiin päästä melko hyvin, kunnes oli suora, missä mm. päällejuoksu ja muutenkin piti olla mahdollisimman edellä ohjaamassa. Ei onnistunut muuten kuin lelun kanssa este kerrallaan. Radan loppuosa oli meille helpohko, niistoa vähän hiottiin.

Hyvä treeni ja Juha jaksoi taas neuvoa moneen kertaan samoja asioita. Yritin ehdottaa että Tetessä on varmaan jotain fyysistä vikaa eikä sovellu agilityyn, mutta vika oli kuulemma ohjaamisessaJotenkin tuntui että ei olla edistytty yhtään. Tete ei osaa sellaisia tekniikoita (pahin puute vedot ja päällejuoksut) joita vaikeilla radoilla tarvii osata. Mitenhän usein sille niitä pitäisi sitten opettaa että alkaisi onnistumaan, taitaa mulla loppua viikonpäivät näiden tekniikoiden kanssa...ja kun olisi muutakin treenattavaa vielä, esim. estekohtaiset treenit. Olen vähän suunnitellut että jos jätän ratatreenit kokonaan vähäksi aikaa ja aloitan yhdellä esteellä tekniikoiden treenaamisen. Kymmeniä (satoja?) toistoja niin pakko alkaa sujumaan myös radalla.

Tänään jo aloitinkin treenaamalla hypyllä kääntymistä ja päällejuoksua. Ja yhdellä esteellä täytyi treenata. Heti jos ottaa muita esteitä mukaan/vauhti kasvaa niin ei onnistu. Täytyy varmaan vielä kokeilla jos makupalapalkkaus haltuunotossa toimisi ja saisin Teten tulemaan lähemmäksi. Viimeksi se ei edes ottanut makupaloja, voi olla että sen ajatuksen joutuu ehkä hylkäämään, mutta ainahan voi kokeilla.