Itsenäisyyspäivänä käytiin Riitalla pitkästä aikaa paimentamassa. Tete meni paremmin mitä viimeksi, oli vähän rauhallisempi. Maahanmeno edelleen takkuilee välillä, mutta suora kuljetus onnistui kivasti ja saatiin Tetelle etäisyyttä siihen. Pieniä kaaritreeniä myös tehtiin ja Tete pääsi yhdessä Tinja-äidin kanssa paimentamaan. Se olikin hyvä idea, koska Tete pysyi yhtä kaukana kuin Tinja ja otti muutenkin mallia Tinjan rauhallisesta tyylistä. Poispäinajoa kokeilin ensin liinassa, mutta hylkäsimme sen treenin koska Tete painoi lampaita aika kovasti ja ne menivät liian kovaa edeltä pois. Paimennuspäivä oli tosi mukava, Tinja ja Kirvelikin menivät hyvin. Tehtiin kaikilla pieniä treenejä ja lenkkeiltiin välillä.

Agilityä ollaan aika vähän ehditty treenaamaan. Kerran päästiin Helin koulutukseen ja vähän ennen joulua Juhan treeniin. Helin treeneissä Tete oli aika kamala, niin sanotusti "onhan se nopea mutta järkeä ei ole" vaihde oli päällä. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui valssi, jossa esteen ohitusta sekä päällejuoksu. Onneksi päästään taas loppiaisena Helin koulutukseen, tulee tarpeeseen. Juhan treenit menivät yllättävän hyvin (ja meillä oli vielä hyppis!). Tai ainahan meillä on enemmän tai vähemmän säätämistä mutta nyt päästiin jopa koko rata loppuun (siis ei nollalla loppuun...). Päällejuoksut alkoivat toimimaan aika hyvin ja Juhan neuvoilla päästiin muutenkin etenemään pidempiäkin pätkiä. Tetelle (ja mulle) joutuu melkein aina keksimään muunlaisia ohjausvaihtoehtoja, mutta onneksi Juha on myös kekseliäs. Käännöksiin sain sellaista noottia että joko yritän kääntää liian voimakkaasti (josta kielto) tai liian myöhässä (josta hehtaarikaarros). Backläppiä kokeiltiin ihan ekaa kertaa ja se toimi Tetellä tosi hyvin, varmaan sen takia kun osaa sylkkärit ja poikkarit hyvin. Koville treeni taas otti. Vaikka sain vähän aikaa vetää henkeä ennen vikaa yritystä niin se meni kohtalaisen pieleen kun en enää jaksanut yhtään ohjata. Helpoissakin kohdissa alkoi tulla virheitä. Yritin kyllä tsempata loppuun asti mutta aina jossain vaiheessa askel alkoi väkisinkin painaa. Tälläisiä piiputus-treenejä pitäisi olla useammin. Harvoin sitä tavistreeneissä vielä yrittää kun tuntuu ettei jaksa enää yhtään. Mutta oli taas huippuhyödyllistä päästä Juhan treeneihin, toivottavasti päästään pian uudestaan.

Eilen oltiin kinkunsulatustreeneissä Umpan ja Sarin kanssa. Treeni meni Teten kanssa niin pieleen kuin voi vaan mennä. Päällejuoksut ei toimineet yhtään, kiersi koko ajan estettä. Silloin meni hyvin kun laitettiin Umppa seisomaan siivekkeen viereen. En tiedä saanko niitä koskaan hyvälle mallille, ilmeisesti tarvii vaan niin paljon toistoja. Ja kahden suoran putken jälkeen oli vaikeuksia saada kääntymään oikeaan suuntaan kun leikkasin takaa putkien välissä. Käytin lelupalkkaa maassa ja pikkuhiljaa alkoi hiffaamaan idean mihin suuntaan käännytään. Taisin kyllä itse olla aika (suklaa)koomassa ja silloinhan ei pitäsi mennä lähellekään treenihallia...mutta toisaalta eikös ole hyvä oppia ohjaamaan kaikenlaisissa mielentiloissa. Nämä treenit pelasti ehdottomasti Lautaron Gordon Ramseyn herkullinen suklaa-voi-kerma-kakku...