Viikko mennyt toipuessa Hyvinkään kisoista, mitään ei olla Teten kanssa ehditty tehdä. Ihan rauhallinen se on kuitenkin ollut (eli asuu sängyn alla...), vaikka ei mitään äksöniä ole ollut.

Kisoihin lähdettiin jo heti aamusta kun matkaseurana olivat ykkösluokkalaiset Riitta ja Kirveli. Tete joutuikin odottelemaan vuoroaan autossa useamman tunnin. Varmaan yksi syy siihen miksi se oli niin kamala kun oma vuoro koitti. Välissä ohjasin uutta minikakkosta parson Ryyniä ihan extempore. Ehdin ensin tutustua väärään rataankin...oikea rata oli aika vaikea, varsinkin kun en oikein tiennyt miten Ryyniä kannattaa ohjata ja miten se irtaantuu yms missäkin paikassa. Olen ehkä kolme estettä sen kanssa joskus mennyt...Jätin Ryynin aika kauaksi radan alussa ja sain sen tulemaan kolmannen esteen ohi. Este ei tainnut olla ihan suorassa ja lähdin varmaan jo juoksemaan ohjaamatta koiraa. Kaikenlaista pientä säätöä meille tuli mm. kepeillä kun oli vaikea kulma missä olisi pitänyt ottaa koira ensin aika voimakkaasti haltuun. Loppujen lopuksi sain Ryynin väärään päähän putkeen. Kiva sen kanssa oli kuitenkin mennä, tarvis vaan vähän enemmän treenata kun sekään ei maailman helpoin vietävä ole, kun hakee esteitä ja toisaalta kääntyykin hyvin (sain muurilta kiellon kun kokeilin jaakotusta....ai koira voi siis kääntyä agilityssä...). Ja aika hyvin se käyttäytyi kisapaikalla, olisin jopa saanut sen kaupaksiMonet luulivat pennuksi kun on niiiiiin pienikokoinen. Ryyni viihtyi myös Teten kanssa samassa häkissä ilman ongelmia, on ne ihan täyspäisiä koiria vaikkei aina siltä ehkä ensin vaikutakaan.

Teten radoista sitten...se oli jo lämmittelyssä ihan kamalan tuntuinen. Haukkui mm. kontaktilla että koska saa lähtä ja laajensi lämmittelyrataa puoleen väliin halliin, pienemmässä tilassa kun ei mahdu menemään. Molemmat radat meni hyvin samalla kaavalla. Itse en ollut ollenkaan keskittynyt vaadittavalla tavalla. Tete varasti lähdössä. En saanut sitä koko aikana kunnon ohjaukseen. Kaksi hylkyä tuli radoilta, toisella radalla meni jo heti alkumetreillä väärälle esteelle. En saanut pienessä tilassa kääntymään puomille. Kontakteilta lähdöt olivat huonot, lähti vähän omineen. Jos jotain hyvääkin niin loppusuoralla eteneminen. Jouduin keinulla pysäyttämään oman liikkeen ettei tullut taas "keinutaistelua". Siihen sitten jäin melko paikoilleni kun Tete eteni maaliin. On se ihan kiva, vaikka nyt olikin aika katastroofi-päivä. Näin se vaan Teten kanssa välillä menee.